Ei-niin-kesäisiä päiviä ja haikeita fiiliksiä

Mika viettää nyt siis kesälomaansa mutta valitettavasti säät eivät ole oikein lomailijaa suosineet. Mitään ihmeellistä ei olla tässä parin viikon sisällä vielä ehditty tekemään, tosin syytä olis muutenkin keskittyä muuttoon ja pakkailuun tässä vaiheessa. Eilen iltapäivällä aurinkokin pilkahti sentään sen verran että viitsittiin lähteä vähän pidemmällä kävelyreissulla käymään sataman maisemissa.

Ihanat kääpiöt rannalla <3 Tapojensa vastaisesti Nelskukin innostui rantaveteen kahlailemaan!

Facebookin nettikirppikset ja vaihtoryhmät ovatkin olleet ahkerassa käytössä ja ainakaan kahvi ei sen myötä tule ihan heti loppumaan... Meillä tapahtui yhteen muuttaessa perinteinen kahden huushollin katastrofi, kun kummallakin oli tavaraa ihan riittävästi omasta takaa ja muutto tapahtui sen verran kipakalla aikataululla että kunnollinen tavaramäärän perkaaminen jäi tekemättä. Valitettavasti aiottiin hoitaa tämä sitten kun muutettiin nykyiseen kolmioon, mutta viime elokuu oli melko kiireinen häiden johdosta ja koska tässä nykyisessä asunnossa neliöitä riitti ja muuttomatkaakin oli vain korttelin verran, tuli vieläkin ihan liikaa kamaa meidän matkassa tännekin. Nyt näiden kanssa sitten tuskaillaan.

Vaikka toisaalta odotan jo uutta kotia innolla, on muutto nostanut myös hirveen paljon haikeitakin fiiliksiä pintaan. Kun 2010 pitkä parisuhde tuli päätökseensä muutin Kuopionlahden maisemiin ja vaikka seuraavaan viiteen vuoteen on mahtunut kolme eri asuntoa, ovat ne kuitenkin sijainneet kaikki ihan muutaman korttelin sisällä. Vaikka muutamme nytkin vain parin kilsan päähän ja voin kävellä tänne vaikka päivittäin, jää silti tälle alueelle paljon muistoja päivistä, joiden ansiosta olen tässä nyt: sinkkuaika aikuisena yksin asuen, eka kunnon työpaikka, Mikan tapaaminen ja lopulta häät, Bobbyn odotusaika ja syntymä ja vauva-ajan muistot. Hetkeäkään en epäile etteikö onnea tulevassa kodissa riittäisi ihan samaan malliin, mutta myönnän että muutama kyynelkin on tullut tirautettua muuton johdosta. Varsinkin eilen kun kävin läpi Bobitin vauvavaatteita ja olin ihan buhuuuu, mun vauva on jo niiiiin iso! Valitettavasti nekään tunteet eivät varmasti tulevaisuudessa tulle vähenemään! :D