Oijoi, vasta oli sunnuntai ja kellon mukaan kohta on taas. Viikko onkin kulunut niin huomaamatta taas ohitse, että jouduin ihan itsekin kalenterista tarkastamaan mitä on tullut tehtyä :D
Tuuletan heti alkuun sen verran, että maanantaina kävin hammaslääkärissä ja se oli viimeinen reissu toivottavasti pitkiin aikoihin! Tällä kertaa tosin vaan ronkittiin vähän hammaskiveä ja kiilloteltiin rivistöt, mutta tämä on ollut melkoinen prosessi kaiken kaikkiaan. Takahammas osoittautui melkoiseksi murheenkryyniksi ja sen kanssa onkin rampattu YTHS:llä kerta jos toinenkin (ja kolmas... ja neljäs...), täytyykin kiitellä loistavasta palvelusta, etenkin hammaslääkäriäni Pasia. Ilman Pasia olisin sanonut että repikää pois vaan koko roska. Mutta nyt kaiken ainakin pitäISI olla ihan fine.
Keskiviikon bassotunnista sen verran, että aloiteltiin käymään läpi uutta matskua, maaliskuun lopulla pitäisi tulla esitettäväksi Salierin Requiem (muistatte Salierin, se oli se kamala mulkero Amadeus-leffassa!) orkesterin ja kuoron yhteisproduktiona. En todellakaan tiedä mistä aion ton treenaamiseen aikaa repiä, mutta en malttanut kieltäytyäkään. Itse en ole ihan vakuuttunut siitä että että ko. kappale minun taitotasoon menee, mutta hyvä että muut ovat... :D
*****
Kyökin puolen projekti jäi vähän taas viime tippaan, kun minulla oli useampi maa, joita vaihtoehtoina mietin. Eilen paniikkiratkaisuna päädyin kuitenkin Belgiaan. Huomisen menu olisi siis tämä: alkuruuaksi tomates crevettes, pääruuaksi carbonnade flamande (eli flaamilainen lihapata) ja jälkiruuaksi toki vohveleita.
Haastavinta ruokia valkkailessa oli löytää jotain "varmasti" belgialaista. Ranskalla on ollut huomattavan suuri vaikutus myös belgialaiseen keittiöön, ja monet reseptit ovatkin alkuperältään ranskalaisia, joita paikallisesti on sitten tuunattu sopivimmaksi, jos sitäkään on viitsitty.
Mutta mikä on olennaista belgialaisittain? Olut. Ranskanperunat. Simpukat. Vohvelit. Suklaa. Tosin, jostain luin, ettei belgialaiset ole itse niinkään makean perään ja suurin osa tuotetusta suklaasta meneekin vientiin. Wikipedia tiesi kertoa, että lintuja käytetään myös paljon ja flaamit kutsuvatkin brysseliläisiä "kanansyöjiksi" (Kiekefretters). Yhtenä vaihtoehtona pyörittelin itsekin waterzooita kanaisena versiona, mutta päädyttiin nyt sitten vaihtelun vuoksi nautaan lihapadan merkeissä. Jos kokkailut epäonnistuu niin tiukan paikan tullen voidaan syödä sitten vaikka Nellikoira, kun sekin Brysselin hoodeilta kerta lähtöisin on (griffon bruxellois)! :D Belgiassa on tullut itsellänikin käytyä, ööh... 2012? Mutta silloin olin vielä nuori ja villi ja enemmän taisi tutuksi tulla alkoholi kuin ruoka. On se jännä mitä kolme vuotta ja yksi lapsi voikin elämälle tehdä... Joka tapauksessa, moules frites eli simpukat ja ranskalaiset pyöri vaihtoehtona pitkään ruuan suhteen, mutta päätettiinkin sitten kokeilla jotain ei-niin-ilmeistä vaihtoehtoa. Plus suunnittelin että hakisin rasvakeittimen lainaan, mutta unohdin. Puuhastellaan ehkä uunitetut ranskanperunat kaveriksi alkupaloille, mutta varmasti Hercule Poirotkin paheksuisi moisen vaihtoehdon tarjoamista belgialaisena.
Huominen iltapäivä on mulla buukattu valitettavasti täyteen kaikenlaista ohjelmaa, joten aamupäivä kulunee padan kanssa puuhastelessa ja muut sitten kun kotio taas ehdin. Että päivällisen sijaan kyllä illalliseksi menee, taas.
*****
Ai niin joo, kävin torstaina jossain mamma-muksu-jumpassa - voi apuaaaaaaa! :D Se on siis ihan viikottainen tunti kuntosalilla, mutta höpsönä kuvittelin että kivasti varmaan hypellään ja laulellaan niin höpöhöpö! Siinäpä sitten ähersin kyykkyjä semmoinen keponen 2-vuotias painona. En olisi tällä kunnolla kyllä vapaaehtoisesti moista painoa valinnut, reidet huutaa vieläkin hoosiannaa! :D No, tietää ainakin tehneensä...
HopLoppailemassa
Viikonloppu vilahti taas ohi kauheeta kyytiä. Lauantaipäivä kului lähinnä kotona möllötellessä (no kauppareissua ja anoppilassa piipahtamista lukuun ottamatta), ja sunnuntainkin tärkein sovittu homma oli taaperotreffit HopLopissa ystäväperheen kanssa.
Bobbyn päiväunien kävi huonosti tutin katoamisen jälkeen ja sen myötä tämän vuoden puolella päikkäreitä on nukuttu vasta pari, kolme kertaa. Toki moinen sattui juuri tälle päivälle kun jotain ajoitettua menoa oli ja jouduinkin pojan herättelemään lopulta ja siitäkö se vasta kiukun pukkasi. Onhan se kamalaa kun herätetään kesken unien, joille ei halunnut edes mennä! :D
HopLop oli koko meidän perheelle uusi kokemus ja ei nyt ihan vakuuttanut. Bobbyssa on vähän arkajalan vikaa ja aluksi aika menikin vaan ihmetellessä, kun kaikki oli uutta ja kamalaa - liukumäkikään ei ollut kiva, vaan laskeminen lähinnä kauhistutti! Saattaa olla että satuttiin vaan "huonoon" aikaan paikalle, paljon oli porukkaa nimittäin ja olis ollut kivempi tutkiskella rauhassa paikkoja.
Loppuajasta poika alkoi kuitenkin onneksi vähän rentoutumaan ja innostui vähän touhottamaankin. Silti epäilen, ettei ihan heti tule uudelleen pistäydyttyä, 9 euron pääsymaksu oli aika plajon siihen nähden, miten me siellä viihdyttiin. Isomman lapsen kanssa olis varmasti eri juttu - tai muuten vaan touhukkaamman!
Kotiin tulon jälkeen laitoin ruokaa ja kun Bobby oli laitettu unille, istahdin tuoreimman Kotivinkin ääreen fancyn kahvin kanssa. Ihanaa ja hiljaista iltaa!
Bobbyn päiväunien kävi huonosti tutin katoamisen jälkeen ja sen myötä tämän vuoden puolella päikkäreitä on nukuttu vasta pari, kolme kertaa. Toki moinen sattui juuri tälle päivälle kun jotain ajoitettua menoa oli ja jouduinkin pojan herättelemään lopulta ja siitäkö se vasta kiukun pukkasi. Onhan se kamalaa kun herätetään kesken unien, joille ei halunnut edes mennä! :D
HopLop oli koko meidän perheelle uusi kokemus ja ei nyt ihan vakuuttanut. Bobbyssa on vähän arkajalan vikaa ja aluksi aika menikin vaan ihmetellessä, kun kaikki oli uutta ja kamalaa - liukumäkikään ei ollut kiva, vaan laskeminen lähinnä kauhistutti! Saattaa olla että satuttiin vaan "huonoon" aikaan paikalle, paljon oli porukkaa nimittäin ja olis ollut kivempi tutkiskella rauhassa paikkoja.
Loppuajasta poika alkoi kuitenkin onneksi vähän rentoutumaan ja innostui vähän touhottamaankin. Silti epäilen, ettei ihan heti tule uudelleen pistäydyttyä, 9 euron pääsymaksu oli aika plajon siihen nähden, miten me siellä viihdyttiin. Isomman lapsen kanssa olis varmasti eri juttu - tai muuten vaan touhukkaamman!
 | |||||||
| Kato mitä löysin! |
Kotiin tulon jälkeen laitoin ruokaa ja kun Bobby oli laitettu unille, istahdin tuoreimman Kotivinkin ääreen fancyn kahvin kanssa. Ihanaa ja hiljaista iltaa!
Makumatka maailmalle #1: Intia (3/3) ja muitakin kuulumisia
No niin! Postaus ei tullutkaan huomenna kuten viimeksi lupasin, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan! Tekniset ongelmat muodostuivat lähinnä siitä, että nappasin kaikki kuvat Mikan puhelimella koska omani kamera on niin surkea ettei sillä mitään tee (Lumia, en suosittele kellekään...) ja muistin ne vasta aina kun Mika oli jo töihin hävinnyt :D Sainpahan keskittyä näpertämään ympäristöfilosofian esseen loppuun kaikessa rauhassa! :)
Mutta joo, sitten Intiaan! Kuten ekassa osassa kerroin, olen käynyt kansalaisopistolla kokkailemassa Intian tiimoilta jo aiemmin ja sieltä saatiinkin kiva nippu reseptejä. Alunperin oli tarkoitus napata siitä ainakin kasviscurryn ohje, mutta mulla ei oo hajuakaan mihin olisin sen nivaskan viimeksi muutettaessa työntänyt - varmaan sinne "hyvään talteen", tiiättekö? Voin kertoa että sinne on mennyt kaikkea muutakin vuosien varrella ja siellä pysyvät :D
Kuitenkin Gloriasta löytyi ihan kivasti reseptejä, joskin osassa tuli ongelmia sen currylehden suhteen. Kuopiosta sitä ei ilmeisesti löydy, jos joku on viisaampi niin on hyvä ja ilmoittaa minullekin. Joten päädyin lehdestä valkkaamaan naan-leivät ja dal makhanin (eli musta dal) - jälkimmäisen ihan sillä perusteella että ruoka näytti niin rumalta kuvassa, että kiinnosti miltä jokin niin epäilyttävä mössö maistuisi- voin kertoa että ihan hyvältä, onneksi! Joten uteliaisuus kannatti!
Naan-leivät 6 kpl (ohje Glorian Ruoka&Viini 1/2015)
20 min+ kohotus 30 min+ kypsennys 8 min
50 g voita
1 dl maustamatonta jugurttia
1 dl maitoa
1/5 palaa tuorehiivaa
1 tl sokeria
1/2 tl suolaa
3 1/2 dl vehnäjauhoja
1.Sulata voi. Yhdistä jugurtti ja maito ja lämmitä seos kädenlämpöiseksi. Liuota hiiva joukkoon. Lisää sokeri ja suola. Lisää jauhot joukkoon ja sekoita tasaiseksi. Älä vaivaa. Lisää lopuksi puolet voisulasta. Kohota 30 minuuttia.
2. Laita uuni lämpenemään 275 asteeseen. Laita pellit uuniin kuumenemaan.
3. Jaa taikina 6 osaan ja kauli 2-3 mm:n paksuisiksi soikioiksi. Paista kuumennetuilla pelleillä, leivinpaperin päällä uunissa 6-8 minuuttia. Voitele leivät kuumina voilla.
Yksinkertaista, vai mitä? Voin kertoa että mulle ei ollut :D Ensinnäkin missä kulkee se mystinen raja tasaiseksi sekoittamisen ja vaivaamisen välillä, voin kertoa että sitä pohdittiin molemmat! Taikina ei lähtenyt kyllä millään myöskään kohoamaan, vaikka reilusti yli puoli tuntia lopulta pidettiinkin. En oo myöskään vieläkään ihan sinut nykyisen uunin kanssa, vaikka ollaankin jo syyskuusta asti tässä asuttu, joten ensimmäinen erä kahdeksalla minuutilla kärähti täysin. Vaikka niiden koostumus muistutti enemmän näkkäriä niin pojat ihan tyytyväisenä kuitenkin nälkäänsä niitä rouskuttivat menemään, eivät sentään maistuneet palaneille.
Musta dal eli Dal Makhani (ohje Glorian Ruoka&Viini 1/2015)
30 min + keittämien 1 t (+ liotus 2 t)
1 dl punaisia kidneypapuja
1 iso sipuli
2 valkosipulinkynttä
1 vihreä chili
2 rkl voita
1 rkl tomaattipyreetä
1/2 tl jeeraa
1/2 tl chilijauheetta
3 cm:n pala inkivääriä
2 dl mustia linssejä
8 dl kasvislientä tai vettä
2 tl suolaa
1/2 dl kermaa
2 korianterioksaa
(1.Liota kidneypapuja vähintään 2 tuntia tai esimerkiksi yön yli.) Sivuhuomautuksena kerron, että löydettiin kaupasta vaan liemessä lilluneita papuja, joten liottaa ei tarvinnut.
2.Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipuli. Hienonna chili. Kuullota kattilassa voissa noin 5 minuuttia.
3. Lisää tomaattipyree, jeera ja chilijauhe. Raasta inkivääri joukkoon. Kuullota noin 5 minuuttia.
4. Lisää linssit, liotetut pavut, kasvisliemi ja suola. Keitä kannen alla 45-60 minuuttia, kunnes pavut hajoavat.
5. Tarkista maku. Kaada kerma dalin päälle tarjoiluastiassa ja koristele tuoreella korianterilla.
Kuten jo totesinkin, epäilyttävästä ulkoasustaan huolimatta varsin maukasta! Toimisi ihan hyvin myös jonkin lisukkeen kanssa, sen verran paksua evästä. Tunti ei meillä tosin riittänyt vielä mihinkään keittämisessä, mutta lopulta googlettelu paljasti että on ihan ok että siinä reippahasti möykkyinen koostumus on. Lopputulos ei ole kovin nätti, verrattuna tarjoiluastiaan laitettuihin versioihin sillä kerma pienellä lautasella levahti aika tehokkaasti. En vaan viitsinyt tehdä enempää tiskiä, joten puhtaasti laiskuudesta johtui tämä päätös.
Kana-pähkinä korman ohjeen nappasin Reseptitaivaan sivuilta, sen voi tsekata sieltä http://reseptitaivas.fi/reseptit/kana-pahkina-korma/
Vaihtoehtoja olisi toki ollut monia, mutta päädyin lopulta kormaan sillä se ei Bobbyakaan ajatellen liian mausteista ole, vaikka poika ei pahemmin mitään olekaan koskaan nirsoillut. Olisin tuohon itse vähän jotain potkua ehkä lisää kaivannut, edelleen mystisessä reseptinivaskassani olleella lopputulos oli maukkaampi.
Jälkkäriksi tarjolla oli mangolassia, esim. http://www.valio.fi/reseptit/mangolassi-1/
Sitruunan sijasta voisi käyttää myös limettiä. Tarkoitus oli kokeilla livauttaa vähän inkivääriä vielä joukkoon, mutta se sitten unohtui koska homma meni kertaalleen uusiksi, sillä eräs olennainen asia keittiössä - TADAA! Merkkaa mitä purkeista löytyy! :D :D
Nimittäin livautin ensimmäiseen versioon sokerin sijasta ruokalusikallisen SUOLAA! :D
Onneksi koemaistettiin ennen jääkaappiin laittoa ja Mika lähtikin sitten kohti Salea suunnistamaan... Mutta ehkä tämä auttaa jatkossa? :D
Että sellainen oli makumatka Intiaan tällä kertaa! Edelliseen Intia-iltaan liittyen voin vinkata Alkon valikoimasta löytyvän Kungfu Girl Riesling 2013 juomasuositukseksi, jos viintä tekee ruuan kanssa mielesi. Vaikka nimi viittaa muualle Aasiaan ja kyseessä jenkkiviini, niin toimii! Taustalle vielä jumpsuttamaan Bollywood-sikermät niin tunnelma on kohdillaan! Tyttöjen kanssa syötiin silloin istuen olkkarin lattialla, jonne levittelin läjän tyynyjä ja kynttilöitä sinne tänne, paloturvallisesti tottahan toki! :)
Sitten muita kuulumisia: löydettiin unelmien asunto (sellainen siis realismin rajoissa oleva), mutta koska pankkimaailma toimii liian hitaasti, joku muu ehti sen nenän edestä napata ja mua on kiukuttanut aivan sairaasti. Bobbyn saaminen päikkäreille on ollut ihan mahdottomuus (tuttien hävittyä) ja yleensä hän onkin käynyt sitten toista tuntia vaan leikkimässä omassa huoneessaan kunnes on vapautettu päiväunikomennukselta.Tänään oli sentään positiivinen poikkeus ja poika nukkui reilun tunnin. Bassoiluiden parissa startattiin uutta ohjelmistoa ja se jo alussakin mainittu essee on myös vienyt aikaa päivistä, ei mitään jännää siis meidän taloudessa! Oon ollut vaan niin onnellinen että pahimmat pakkaset taas lauhtuivat, nyt pitäis vaan ehtiä ulkoilemaankin välillä jollain ajalla!
Mutta joo, sitten Intiaan! Kuten ekassa osassa kerroin, olen käynyt kansalaisopistolla kokkailemassa Intian tiimoilta jo aiemmin ja sieltä saatiinkin kiva nippu reseptejä. Alunperin oli tarkoitus napata siitä ainakin kasviscurryn ohje, mutta mulla ei oo hajuakaan mihin olisin sen nivaskan viimeksi muutettaessa työntänyt - varmaan sinne "hyvään talteen", tiiättekö? Voin kertoa että sinne on mennyt kaikkea muutakin vuosien varrella ja siellä pysyvät :D
Kuitenkin Gloriasta löytyi ihan kivasti reseptejä, joskin osassa tuli ongelmia sen currylehden suhteen. Kuopiosta sitä ei ilmeisesti löydy, jos joku on viisaampi niin on hyvä ja ilmoittaa minullekin. Joten päädyin lehdestä valkkaamaan naan-leivät ja dal makhanin (eli musta dal) - jälkimmäisen ihan sillä perusteella että ruoka näytti niin rumalta kuvassa, että kiinnosti miltä jokin niin epäilyttävä mössö maistuisi- voin kertoa että ihan hyvältä, onneksi! Joten uteliaisuus kannatti!
Naan-leivät 6 kpl (ohje Glorian Ruoka&Viini 1/2015)
20 min+ kohotus 30 min+ kypsennys 8 min
50 g voita
1 dl maustamatonta jugurttia
1 dl maitoa
1/5 palaa tuorehiivaa
1 tl sokeria
1/2 tl suolaa
3 1/2 dl vehnäjauhoja
1.Sulata voi. Yhdistä jugurtti ja maito ja lämmitä seos kädenlämpöiseksi. Liuota hiiva joukkoon. Lisää sokeri ja suola. Lisää jauhot joukkoon ja sekoita tasaiseksi. Älä vaivaa. Lisää lopuksi puolet voisulasta. Kohota 30 minuuttia.
2. Laita uuni lämpenemään 275 asteeseen. Laita pellit uuniin kuumenemaan.
3. Jaa taikina 6 osaan ja kauli 2-3 mm:n paksuisiksi soikioiksi. Paista kuumennetuilla pelleillä, leivinpaperin päällä uunissa 6-8 minuuttia. Voitele leivät kuumina voilla.
Yksinkertaista, vai mitä? Voin kertoa että mulle ei ollut :D Ensinnäkin missä kulkee se mystinen raja tasaiseksi sekoittamisen ja vaivaamisen välillä, voin kertoa että sitä pohdittiin molemmat! Taikina ei lähtenyt kyllä millään myöskään kohoamaan, vaikka reilusti yli puoli tuntia lopulta pidettiinkin. En oo myöskään vieläkään ihan sinut nykyisen uunin kanssa, vaikka ollaankin jo syyskuusta asti tässä asuttu, joten ensimmäinen erä kahdeksalla minuutilla kärähti täysin. Vaikka niiden koostumus muistutti enemmän näkkäriä niin pojat ihan tyytyväisenä kuitenkin nälkäänsä niitä rouskuttivat menemään, eivät sentään maistuneet palaneille.
 | |||
| Naan vai näkkäri? Kas, siinäpä pulma! |
Musta dal eli Dal Makhani (ohje Glorian Ruoka&Viini 1/2015)
30 min + keittämien 1 t (+ liotus 2 t)
1 dl punaisia kidneypapuja
1 iso sipuli
2 valkosipulinkynttä
1 vihreä chili
2 rkl voita
1 rkl tomaattipyreetä
1/2 tl jeeraa
1/2 tl chilijauheetta
3 cm:n pala inkivääriä
2 dl mustia linssejä
8 dl kasvislientä tai vettä
2 tl suolaa
1/2 dl kermaa
2 korianterioksaa
(1.Liota kidneypapuja vähintään 2 tuntia tai esimerkiksi yön yli.) Sivuhuomautuksena kerron, että löydettiin kaupasta vaan liemessä lilluneita papuja, joten liottaa ei tarvinnut.
2.Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipuli. Hienonna chili. Kuullota kattilassa voissa noin 5 minuuttia.
3. Lisää tomaattipyree, jeera ja chilijauhe. Raasta inkivääri joukkoon. Kuullota noin 5 minuuttia.
4. Lisää linssit, liotetut pavut, kasvisliemi ja suola. Keitä kannen alla 45-60 minuuttia, kunnes pavut hajoavat.
5. Tarkista maku. Kaada kerma dalin päälle tarjoiluastiassa ja koristele tuoreella korianterilla.
 |
| Dali lähdössä hautumaan... |
 | ||||
| ...ja siinä sitten lopputulos! |
Kuten jo totesinkin, epäilyttävästä ulkoasustaan huolimatta varsin maukasta! Toimisi ihan hyvin myös jonkin lisukkeen kanssa, sen verran paksua evästä. Tunti ei meillä tosin riittänyt vielä mihinkään keittämisessä, mutta lopulta googlettelu paljasti että on ihan ok että siinä reippahasti möykkyinen koostumus on. Lopputulos ei ole kovin nätti, verrattuna tarjoiluastiaan laitettuihin versioihin sillä kerma pienellä lautasella levahti aika tehokkaasti. En vaan viitsinyt tehdä enempää tiskiä, joten puhtaasti laiskuudesta johtui tämä päätös.
Kana-pähkinä korman ohjeen nappasin Reseptitaivaan sivuilta, sen voi tsekata sieltä http://reseptitaivas.fi/reseptit/kana-pahkina-korma/
Vaihtoehtoja olisi toki ollut monia, mutta päädyin lopulta kormaan sillä se ei Bobbyakaan ajatellen liian mausteista ole, vaikka poika ei pahemmin mitään olekaan koskaan nirsoillut. Olisin tuohon itse vähän jotain potkua ehkä lisää kaivannut, edelleen mystisessä reseptinivaskassani olleella lopputulos oli maukkaampi.
 |
| Masalan askartelu käynnissä |
 | |||
| Tälläinen siitä sitten tuli! |
Jälkkäriksi tarjolla oli mangolassia, esim. http://www.valio.fi/reseptit/mangolassi-1/
Sitruunan sijasta voisi käyttää myös limettiä. Tarkoitus oli kokeilla livauttaa vähän inkivääriä vielä joukkoon, mutta se sitten unohtui koska homma meni kertaalleen uusiksi, sillä eräs olennainen asia keittiössä - TADAA! Merkkaa mitä purkeista löytyy! :D :D
Nimittäin livautin ensimmäiseen versioon sokerin sijasta ruokalusikallisen SUOLAA! :D
Onneksi koemaistettiin ennen jääkaappiin laittoa ja Mika lähtikin sitten kohti Salea suunnistamaan... Mutta ehkä tämä auttaa jatkossa? :D
Että sellainen oli makumatka Intiaan tällä kertaa! Edelliseen Intia-iltaan liittyen voin vinkata Alkon valikoimasta löytyvän Kungfu Girl Riesling 2013 juomasuositukseksi, jos viintä tekee ruuan kanssa mielesi. Vaikka nimi viittaa muualle Aasiaan ja kyseessä jenkkiviini, niin toimii! Taustalle vielä jumpsuttamaan Bollywood-sikermät niin tunnelma on kohdillaan! Tyttöjen kanssa syötiin silloin istuen olkkarin lattialla, jonne levittelin läjän tyynyjä ja kynttilöitä sinne tänne, paloturvallisesti tottahan toki! :)
*****
Sitten muita kuulumisia: löydettiin unelmien asunto (sellainen siis realismin rajoissa oleva), mutta koska pankkimaailma toimii liian hitaasti, joku muu ehti sen nenän edestä napata ja mua on kiukuttanut aivan sairaasti. Bobbyn saaminen päikkäreille on ollut ihan mahdottomuus (tuttien hävittyä) ja yleensä hän onkin käynyt sitten toista tuntia vaan leikkimässä omassa huoneessaan kunnes on vapautettu päiväunikomennukselta.Tänään oli sentään positiivinen poikkeus ja poika nukkui reilun tunnin. Bassoiluiden parissa startattiin uutta ohjelmistoa ja se jo alussakin mainittu essee on myös vienyt aikaa päivistä, ei mitään jännää siis meidän taloudessa! Oon ollut vaan niin onnellinen että pahimmat pakkaset taas lauhtuivat, nyt pitäis vaan ehtiä ulkoilemaankin välillä jollain ajalla!
 |
| Lapsityövoima kauppareissulla <3 |
Makumatka maailmalle #1: Intia (2/3) ja muuta sunnuntaipuuhastelua
Sunnuntaiaamun pulkkailut jäi välistä kamalan pakkassään johdosta, joten Bobby taltutettiin sohvalle sievästi istumaan ja viihtymään Cars-leffan parissa - kummisedälle kiitokset, oli aika nappi joululahja :D
Aloitin Intia-projektini jo aamupäivällä naan-leipien parissa. Vaikka tuoreus vähän kärsi, ajattelin että ehdin ne paremmin tekemään siinä vaiheessa päivää. Iltapäiväksi oli buukattuna synttärikutsut, joten ruuan laitolle ei jäänyt niin paljoa aikaa. Tosin viihdyttiin juhlissa niin hyvin, että päivällinen venähti lopulta illalliseksi :)
Tulin jo viime postausta kirjoitellessani siihen tulokseen, että jaan kunkin viikon jutun useampaan osaan - tämä ihan käytännön syistä, sillä kovin pitkien tarinoimisten kirjoittamiseen on aikaa vähän heikosti löydettävissä. Joten osassa 1 yleisesti muutama sana kyseisen maan ruokakulttuurista, osassa 2 itse kokkailupäivä ja kolmannessa ja viimeisessä osassa sitten vähän jälkipyykkiä asian tiimoilta.
Illan menuhun valikoitui dal makhani "alkukeittona" (joskin koostumukseltaan se enemmän muhennosta muistuttikin), kana-cashew-korma jasmiiniriisin ja mangochutneyn kera (chutneyn ostin ihan vaan valmiina kaupasta, vaikka ei senkään teko kovin vaivalloista ole), naan-leipää ja jälkiruuaksi mangolassia. Bhog keejeeae! ("Hyvää ruokahalua hindiksi!)
Reseptit jää nyt (teknisten ongelmien johdosta) huomiselle, mutta sitten aiheesta lisää!
Aloitin Intia-projektini jo aamupäivällä naan-leipien parissa. Vaikka tuoreus vähän kärsi, ajattelin että ehdin ne paremmin tekemään siinä vaiheessa päivää. Iltapäiväksi oli buukattuna synttärikutsut, joten ruuan laitolle ei jäänyt niin paljoa aikaa. Tosin viihdyttiin juhlissa niin hyvin, että päivällinen venähti lopulta illalliseksi :)
 |
| Bobby lähdössä synttärikutsuille :) |
Tulin jo viime postausta kirjoitellessani siihen tulokseen, että jaan kunkin viikon jutun useampaan osaan - tämä ihan käytännön syistä, sillä kovin pitkien tarinoimisten kirjoittamiseen on aikaa vähän heikosti löydettävissä. Joten osassa 1 yleisesti muutama sana kyseisen maan ruokakulttuurista, osassa 2 itse kokkailupäivä ja kolmannessa ja viimeisessä osassa sitten vähän jälkipyykkiä asian tiimoilta.
Illan menuhun valikoitui dal makhani "alkukeittona" (joskin koostumukseltaan se enemmän muhennosta muistuttikin), kana-cashew-korma jasmiiniriisin ja mangochutneyn kera (chutneyn ostin ihan vaan valmiina kaupasta, vaikka ei senkään teko kovin vaivalloista ole), naan-leipää ja jälkiruuaksi mangolassia. Bhog keejeeae! ("Hyvää ruokahalua hindiksi!)
Reseptit jää nyt (teknisten ongelmien johdosta) huomiselle, mutta sitten aiheesta lisää!
 |
| Makumatka maailmalle: Intia |
Makumatka maailmalle #1: Intia (1/3)
Heti alkuun tunnustus: ekaksi teemamaaksi valikoitui Intia ihan vaan pelkästä mukavuudenhalusta ja ajattelin ottaa vähän pehmeämmän laskun hommaan, ettei suorituspaineet nouse heti alussa liian korkealle. Intia on kulttuurinsa puolesta kiehtonut minua aina ja sen myötä eksyinkin kansalaisopiston kurssille kokkailemaan intialaista jo jokunen vuosi takaperin.
Viime vuoden puolella järkkäiltiin myös ystävien kanssa vuorotellen illanistujaisia "Neljän tähden illallisen"-konseptilla ja minä vuorollani touhusin intialaisen illan ja oli muuten mahtava ilta, vaikka itse kehunkin!
(ohessa suttuinen puhelinkuva, joka jäi valitettavasti ainoaksi todisteeksi :D )
Vaikka tarjoilujen puolesta kyseessä ei ollut tyylipuhdas thali, on idea sama: ateriaan kuuluu riisi, useampia vaihtoehtoja kastikkeita, kasviksia, leipää ja lisukkeita, kuten raidat ja chutneyt. Hindulaisuuden myötä ruokapöytään ei nauta kuulu, ja kasvisruoka onkin yleisin vaihtoehto. Mutta esim. kana ja kala ovat myös usein käytettyjä ruuan valmistuksessa.
Jossain oli ilmiselvästi luettu ajatukseni ja eilen postiluukusta kolahtava Glorian ruoka&viini yllättikin iloisesti! (Kylmän talven lämmin Aasia ja etenkin Intian 12 parasta!)
Olisin toivonut että osaan tässä vaiheessa jo ilmoittaa sunnuntain menun, mutta koska huominen päivä kulunee selvitellessä löytyykö tästä kaupungista currylehtiä, jätän vielä tilaa vaihtoehdoille ja annan tämän nyt toimia lähinnä fiilistelypostauksena! :)
Viime vuoden puolella järkkäiltiin myös ystävien kanssa vuorotellen illanistujaisia "Neljän tähden illallisen"-konseptilla ja minä vuorollani touhusin intialaisen illan ja oli muuten mahtava ilta, vaikka itse kehunkin!
(ohessa suttuinen puhelinkuva, joka jäi valitettavasti ainoaksi todisteeksi :D )
Vaikka tarjoilujen puolesta kyseessä ei ollut tyylipuhdas thali, on idea sama: ateriaan kuuluu riisi, useampia vaihtoehtoja kastikkeita, kasviksia, leipää ja lisukkeita, kuten raidat ja chutneyt. Hindulaisuuden myötä ruokapöytään ei nauta kuulu, ja kasvisruoka onkin yleisin vaihtoehto. Mutta esim. kana ja kala ovat myös usein käytettyjä ruuan valmistuksessa.
Jossain oli ilmiselvästi luettu ajatukseni ja eilen postiluukusta kolahtava Glorian ruoka&viini yllättikin iloisesti! (Kylmän talven lämmin Aasia ja etenkin Intian 12 parasta!)
 |
| DELHIcious! (huomaa erityisesti väkisin sylittelevä Nellikoira! :D) |
Olisin toivonut että osaan tässä vaiheessa jo ilmoittaa sunnuntain menun, mutta koska huominen päivä kulunee selvitellessä löytyykö tästä kaupungista currylehtiä, jätän vielä tilaa vaihtoehdoille ja annan tämän nyt toimia lähinnä fiilistelypostauksena! :)
Paluu arkeen, aikuisten oikeesti
Viimeiset viikkoja sotkevat pyhät vietettiin eilen loppiaisen merkeissä ja aamuherääminen muskariin vahvisti sen, että juhlat juhlittu ja pitää alkaa taas asennoitumaan arkipäiviin. Tarkoitus oli siivoilla joulun jälkiä eilen, mutta päivä kului notkuen Ikealla koeistumassa sohvauutuuksia ja metsästämässä viikonlopun synttärikutsuille pakettia. Jospa tästä kuitenkin loppuviikon nimissä selvitään.
Loppiaisen kunniaksi tuhottiin kuitenkin illalla viimeinen pullo glögiä (joulupaketista löytynyt ja erityisen nätti!) ja läjä pipareita siinä ohessa.
Eilen myös innostuin facebookin puolella kertomaan ruokaan liittyvästä proggiksestani - kun se ääneen on sanottu, ei sitä voi enää perua! :D
Eli vuonna 2015 meillä vietetään teemaa "Makumatka maailmalle", eli joka toinen viikko sunnuntaipäivälliselle valitaan jokin teemamaa, jonka keittiöön pohjautuen toteutetaan menu, näkisin että vähintäänkin pääruoka+jälkkäri.
Valitsin parilliset viikot, joten eka tempaus odottelisikin 4 päivän kuluttua. Tämä valinta oli seurausta ihan käytännön syistä: tuntui että joka viikko uuden opettelu vaatii vähän liikaa vaivaa ja kerran kuussa on taas tosi harvoin - joten jos kotosalla ollaan eikä mitään ihmeellistä ole viikonloppua sekoittamassa niin häärään kyökissä hermoromahduksen partaalla :D
En todellakaan ole masterchef-ainesta, mutta ideasta tuli paljon positiivista palautetta ja pidän tätä nyt tapana lievittää kaukokaipuuta, joka sopii lapsiperhe-elämään tällä hetkellä ajallisesti ja taloudellisesti reissausta paremmin. Joten uteliaana itsekin odotan, mitä on luvassa! :)
Loppiaisen kunniaksi tuhottiin kuitenkin illalla viimeinen pullo glögiä (joulupaketista löytynyt ja erityisen nätti!) ja läjä pipareita siinä ohessa.
Eilen myös innostuin facebookin puolella kertomaan ruokaan liittyvästä proggiksestani - kun se ääneen on sanottu, ei sitä voi enää perua! :D
Eli vuonna 2015 meillä vietetään teemaa "Makumatka maailmalle", eli joka toinen viikko sunnuntaipäivälliselle valitaan jokin teemamaa, jonka keittiöön pohjautuen toteutetaan menu, näkisin että vähintäänkin pääruoka+jälkkäri.
Valitsin parilliset viikot, joten eka tempaus odottelisikin 4 päivän kuluttua. Tämä valinta oli seurausta ihan käytännön syistä: tuntui että joka viikko uuden opettelu vaatii vähän liikaa vaivaa ja kerran kuussa on taas tosi harvoin - joten jos kotosalla ollaan eikä mitään ihmeellistä ole viikonloppua sekoittamassa niin häärään kyökissä hermoromahduksen partaalla :D
En todellakaan ole masterchef-ainesta, mutta ideasta tuli paljon positiivista palautetta ja pidän tätä nyt tapana lievittää kaukokaipuuta, joka sopii lapsiperhe-elämään tällä hetkellä ajallisesti ja taloudellisesti reissausta paremmin. Joten uteliaana itsekin odotan, mitä on luvassa! :)
Kalenterivinkkausta
Päivän vinkkinä mainostan meille jo kolmatta vuotta hankittua Ajaston "forget-me-not 2015 family"-perhekalenteria, joka on toistaiseksi ollut paras löytö ikinä!
Suurimmassa osassa perhekalentereista on näkymä kuukausittain, mutta tuo on tähän mennessä ainoa löytämäni, jossa on viikko per sivu. Vaikka mekään ei harrasteta mitään 24/7, en silti käsitä kuinka niihin kuukausikalentereihin ihmiset saa mahdutettua menojaan, sarakkeet on tohon verrattuna ihan onnettoman pienet! O.o Tosin seinällä on ton alla myös ihan tavallinen seinäkalenteri, jos haluun nopeesti vilkaista miltä tuleva kuukausi kokonaisuudessaan näyttää. Vaikka moni kuvittelee ehkä etten ole mikään kurin ja järjestyksen ihminen, niin kalentereiden kanssa näpertäminen on välillä lähes pakkomielteistä... Mutta joo, Suomalaisesta kirjakaupasta, 14,95. Ei kamala hinta että saadaan kaaos taas (edes jonkinlaiseen) hallintaan :D
Kalenterin mukana tulee myös tarroja, jotka on olleet yleensä ihan kivoja, esim. eläinhahmoja mutta tänä vuonna nillitän siitä, että tarrat on niin isoja, ettei niitä voi itse kalenterissa käyttää kokonsa vuoksi. Miinuspisteitä tästä!
Ja aiheeseen liittymättä totean vielä, että toissailtaiset puolentoista tunnin tuttiraivarit oli enää eilen 5 minuutin tuttiraivarit! Tosin päikkäreitä meillä ei olekaan nyt pariin päivään nukuttu lainkaan...
Tuttiviekkareita ja paluuta arkeen
Eilen koitti se pitkään pelätty päivä, jolloin oravat kävivät hakemassa Bobbyn tutit pois!
Monessa kodissa on selvitty hienosti ilmankin tuttia, mutta itse ainakin olin ihan katkipoikki synnärillä jatkuvan imettämisen kanssa (jollakin oli jo silloin ruokahalu kohdallaan :D). Kun dude ei suostunut nukkumaankaan kuin tissi suussa niin lopulta hoitajat ehdottivat tutin tarjoamista vauvalle että saisin itsekin vähän unta palloon. Se onneksi kelpasikin ja melkein kaksi vuotta sitä tulikin jätkällä lussutettua.
Tutit ei ole onneksi ihan kauheaksi ongelmaksi muodostuneet, eli melko hyvin on rajoittunut päikkäreille ja yöunille. Mutta kun asiaan kuuluu se jossain vaiheessa kuitenkin hävittää niin nyt oli sopiva hetki sille, kun mitään arjesta "poikkeavaa" kuten reissuja ei ole näkyvissä. Joulunaika kului sukuloiden ja ajattelin, että muualla kuin kotona se nukkuminen lähtökohtaisestikin on vähän levottomampaa (ja että muutkin vieraat saa nukkua...) niin odotellaan tasaisempaa arkea.
Eilen illalla tutti olikin sitten nukkumaan mennessä kadonnut, ja Bobby alkoi kauhean sängyn mylläämisen ja lattialle kurkistelun. Itkuksihan se meni, ja kuunneltiin varmaan tunti sydäntäraastavaa ulinaa pojan huoneesta, siinä ei paljon auttanut vaikka kuinka käytiin hyssyttelemässä. Lopulta menin sängyn päätyyn istuskelemaan ja silittelemään ja siinä sujahti vielä ehkä puolisen tuntia ennenkuin kääppis nukahti. Vaikka 1,5 tunnin nukutusrumba ei ihan vierasta kaikissa perheissä normaalistikaan ole, oli se meille uusi kokemus kun yleensä on riittänyt että pojan kantaa sänkyyn ja peittelee ja that's it. Päikkäreitä ei tänään sitten nukuttukaan ja tyynyliina oli kaavittu myös irti, oli tainnut olla vielä tutin etsintä käynnissä.
Olen onnellinen siitä, että tutit oli laitettu jo roskikseen, sillä kovin kaukana ei ollut että mammakin alkaa itkeä märistä ja antaa tutin takaisin. Oli melko tuskallista katsottavaa toisen paha mieli. Ja Mikakin kyllä jo totesi että Jeppeä (Bobitin THE unipupu) pitäköön vaikka kakskymppiseksi, oli sen verran surullista seurattavaa :D
Juhlapyhien päätteeksi (vaikka loppiainen vasta ensi viikolla onkin) päätettiin juhlistaa paluuta arkeen ja päivän pienenä luksuksena nappasin kauppareissulta matkaan krysanteemikimpun (glitterillä, hohoo!) ja piccolopullon shampanjaa ja nyt odottelen vaan miestä iltavuorosta palaavaksi. Chin chin!
Monessa kodissa on selvitty hienosti ilmankin tuttia, mutta itse ainakin olin ihan katkipoikki synnärillä jatkuvan imettämisen kanssa (jollakin oli jo silloin ruokahalu kohdallaan :D). Kun dude ei suostunut nukkumaankaan kuin tissi suussa niin lopulta hoitajat ehdottivat tutin tarjoamista vauvalle että saisin itsekin vähän unta palloon. Se onneksi kelpasikin ja melkein kaksi vuotta sitä tulikin jätkällä lussutettua.
Tutit ei ole onneksi ihan kauheaksi ongelmaksi muodostuneet, eli melko hyvin on rajoittunut päikkäreille ja yöunille. Mutta kun asiaan kuuluu se jossain vaiheessa kuitenkin hävittää niin nyt oli sopiva hetki sille, kun mitään arjesta "poikkeavaa" kuten reissuja ei ole näkyvissä. Joulunaika kului sukuloiden ja ajattelin, että muualla kuin kotona se nukkuminen lähtökohtaisestikin on vähän levottomampaa (ja että muutkin vieraat saa nukkua...) niin odotellaan tasaisempaa arkea.
Eilen illalla tutti olikin sitten nukkumaan mennessä kadonnut, ja Bobby alkoi kauhean sängyn mylläämisen ja lattialle kurkistelun. Itkuksihan se meni, ja kuunneltiin varmaan tunti sydäntäraastavaa ulinaa pojan huoneesta, siinä ei paljon auttanut vaikka kuinka käytiin hyssyttelemässä. Lopulta menin sängyn päätyyn istuskelemaan ja silittelemään ja siinä sujahti vielä ehkä puolisen tuntia ennenkuin kääppis nukahti. Vaikka 1,5 tunnin nukutusrumba ei ihan vierasta kaikissa perheissä normaalistikaan ole, oli se meille uusi kokemus kun yleensä on riittänyt että pojan kantaa sänkyyn ja peittelee ja that's it. Päikkäreitä ei tänään sitten nukuttukaan ja tyynyliina oli kaavittu myös irti, oli tainnut olla vielä tutin etsintä käynnissä.
Olen onnellinen siitä, että tutit oli laitettu jo roskikseen, sillä kovin kaukana ei ollut että mammakin alkaa itkeä märistä ja antaa tutin takaisin. Oli melko tuskallista katsottavaa toisen paha mieli. Ja Mikakin kyllä jo totesi että Jeppeä (Bobitin THE unipupu) pitäköön vaikka kakskymppiseksi, oli sen verran surullista seurattavaa :D
Juhlapyhien päätteeksi (vaikka loppiainen vasta ensi viikolla onkin) päätettiin juhlistaa paluuta arkeen ja päivän pienenä luksuksena nappasin kauppareissulta matkaan krysanteemikimpun (glitterillä, hohoo!) ja piccolopullon shampanjaa ja nyt odottelen vaan miestä iltavuorosta palaavaksi. Chin chin!
Alku (ja toisinaan jatkokin...) aina hankalaa
Hyvää iltaa, arvon naiset ja herrat! Bloggausta on pariinkin otteeseen tullut aiemmin testattua, huonolla menestyksellä. Pariksi päiväksi jaksaa ensin innostua, sitten alkaakin kelaamaan mitä voi kirjoittaa toisten nähtäväksi jne, jne. Uuden vuoden ja uusien alkujen kunniaksi päätin kuitenkin tällekin puuhalle antaa vielä yhden mahdollisuuden.
Musta on tullut yksi niistä kamalista mammoista, jotka tunkevat paremman puutteessa Facebookkiin joka päivä kuvia pikkupallerostaan, joten jatkossa ehkä keskitän perheen kuulumisia enemmän tänne blogin puolelle. Lisäksi kun minulla on jatkuvaan joku triljoona pientä puuhastelua käynnissä, niin tulisi itsellekin dokumentoitua "mitä tuli tehtyä" ja jopa saatettua joskus loppuun saakka niitä innosta puhkuen aloitettuja projekteja :D
Joten jännityksellä jään itsekin odottamaan mitä tuleman pitää! Mutta nyt on kriittisin kohta, eli ensimmäinen postaus sentään saatu hoidettua! :)
Musta on tullut yksi niistä kamalista mammoista, jotka tunkevat paremman puutteessa Facebookkiin joka päivä kuvia pikkupallerostaan, joten jatkossa ehkä keskitän perheen kuulumisia enemmän tänne blogin puolelle. Lisäksi kun minulla on jatkuvaan joku triljoona pientä puuhastelua käynnissä, niin tulisi itsellekin dokumentoitua "mitä tuli tehtyä" ja jopa saatettua joskus loppuun saakka niitä innosta puhkuen aloitettuja projekteja :D
Joten jännityksellä jään itsekin odottamaan mitä tuleman pitää! Mutta nyt on kriittisin kohta, eli ensimmäinen postaus sentään saatu hoidettua! :)
Subscribe to:
Posts (Atom)